Lapset merellä

Laivat palasivat vihdoin talvitelakalta huhtikuun lopussa ja saariston lapset maleksivat mastojen houkuttelemina laiturille, yksi toisensa jälkeen. Toukokuun enemmän-tai-vähemmän aurinkoiset päivät on nyt käytetty laivojen hiomiseen, sutimiseen, puunaukseen ja tiivistämiseen. Puulle hiominen tai uusi kiiltävä maalipinta saavat ihmeitä aikaan. Paraatikunto häämöttää, valmista tulee ihan hetkenä minä hyvänsä. Syssymmällä. Tai sitten ensi vuonna.

Saaristolasten työhaalareissa onkin nyt sitten laivojen koko värikartta. Onneksi ne pääsee välillä vaihtamaan siisteihin tummiin housuihin ja miehistöpaitoihin. Lapset ovat juuri palaamassa laituriin. Mukava purjehdustuuli kuljetti tänään Aurinkolahteen asti.

Jäänmurtajat näkyvät jo, kohta ollaan kotona!

Saariston lapset ja syksy

Lapset ovat palanneet kesälaitumilta ja tunnelmalliset syyspurjehdukset ovat nyt käynnissä. Illat pimenevät ja viilenevät, mutta keittiössä on edelleen lämmintä ja valoisaa. Tiskikone, kaasu-uuni ja muutama nohevasti touhuava kansimies nostavat hetkessä ahterimessin lämpötilan hellelukemiin. Onneksi ikkunat saa auki ja kannelle pääsee viilentymään, vaikkakin siellä joutuu usein köydenjatkoksi kiskomaan, enemmän tai vähemmän hiki hatussa tuuliolosuhteista riippuen.

Merihenkisten, punaisten miehistöpipojen metsästys jatkuu. Näin syksyllä ehkä paremmin tuloksin kuin viimeksi, kesäkuun helteissä. Sen verran viileitä iltoja on varmastikin tulossa, että pipoa tulee pian ikävä.

Rapujuhlakausi on parhammillaan, huomenna on jälleen yhdet iloiset kekkerit. Lapset kaivavat parhaillaan rapuveitsiä, leivänpaahtimia, ruokalappuja ja snapsilaulukirjoja keittiön aarrearkuista.

Syksyyn kuuluu olennaisena osana myös ripeät purjehdustuulet ja raikkaat sadesäät. Kansikin turpoaa vihdoinkin tiiviiksi näihin aikoihin. Pian on hyvä lähteä taas telakalle kuivumaan, jotta kannen tiivistystyöt ei pääse loppumaan kesken ja kansimiehille riittää puuhaa myös jatkossa. Ja kyllähän perinteikkään purjelaivan tunnelmaan kuuluu, että säätiloista pääsee nauttimaan sekä kannen alla että päällä!

Saariston lapset Turussa

Tall ships' races 2009 on edennyt Turkuun asti ja saariston lapset kokoontuvat huomenna ihailemaan suuria purjelaivoja, sikäli mikäli entraus festivaalialueelle onnistuu aamulla. Yö on lillitty ankkurissa kaupungin edustalla.

Aurinko nousee parhaillaan ja uni painaa hiukan ankkurivahdin silmää. Onneksi Suomen kesäyöt ovat niin valoisia. Silloin kun vahtiarpajaisissa lykästää, ei välttämättä tarvitse tuijottaa pimeyteen lainkaan, vaan pääsee ihailemaan toinen toistaan hienompia auringonlaskuja ja -nousuja.

Vahdin pitäminen yksinkin on yleensä oikein mukavaa. Kun joutuu heräämään kesken unien aamuneljältä, sosiaalinen ja verbaalinen kanssakäyminen saattaa tuottaa ensi alkuun vaikeuksia. Toisaalta, silloin kun väsyttää tosissaan, on mukavaa että vahtitoveri voi pitää auki vasenta silmää ja itse oikeaa. =)

Saariston lapset goes assembly

On kylmää pizzaa, on lämmintä limua, on verhot, jotka pitävät auringon ulkopuolella ja ennen kaikkea oikeaoppinen konekirjoitusryhti. Kyllä kelpaa päivitellä blogia!

Alkukesän purjehduskausi on ohi ja laivat lähtevät loman ajaksi saaristomerelle lepäämään ja rentoutumaan. Saariston lapset siirtyvät tekemään muita juttuja, kuka mitäkin. Tai siis kuka milläkin veneellä. Yleensä puuveneellä. Tämä on tauti, josta ei parane. =)

Purjehduskauden lopetti tällä kertaa yön yli kestävä meriretki Westendin edustalle. Säät olivat mainiot ja jokaisesta 24 tunnista otettiin takuulla ilo irti. Ja niin pitääkin näinä valoisina kesäöinä! Suomen purjehduskausi on niin lyhyt, että kyllähän siitä kannattaa nauttia yötä myöten.

Saariston lapset valmistautuvat toki jo syksyyn kaikin tavoin, niinkuin juhannuksen jälkeen kuuluukin. Punaisten miehistöpipojen metsästysretki tosin päättyi tuloksettomana. Iso paha todellisuus taklasi lapset heti alkumetreillä: Keskikesällä pipoja ei vaan myydä juuri missään, edes täällä Suomessa.

Saariston lapset ja Iso Paha Aurinko

Tänään ei tarvinnut lämpimiä vaatteita.
Tänään ei myöskään tarvitse mennä saunaan.
Tänään olisi tarvinnut hatun ja aurinkorasvaa, mutta aina ei voi olla noheva.

Olkapäät kuumottavat pitkän ulkotyöpäivän jäljiltä. Jos toisen käsivarren maalaisi nyt vihreäksi ja menisi veteen kellumaan kädet pystyssä, suomenlinnan lautta ajaisi taatusti yli.

Saariston lapset kävivät tänään tutkimusmatkalla konttorin aarreaitassa ja löysivät vaikka mitä jännää ja kivaa purjelaivaroinaa, jolla sisustaa paattia. Naapurilaivalta "lainatut" maitokärryt lastattiin täyteen tavaraa yhden jos toisenkin kerran kun uudelleenjärjestelyvimma iski.

Aurinko laskee viimein ja lapset jatkavat olkapäiden liian myöhäistä rasvausta ja pontevaa nesteytystä.

Ps. Saariston lapset kiittävät Valborgin nohevaa miehistöä Yhteistyöstä ja Avunannosta. Kiitos.

Saaristossa sataa

Ja kansitakit kahisee sateessa.

Eka teksti!!!

Alotettiin villen kaa nyt tämmönen blogi tästä laivaelämästä, kun se nyt vaan on niin siistii ja kadehdittavaa. Pitkät päivät, vielä pidemmät yöt, kädet joita jokainen itseään kunnioittava manikyristi kavahtaa, hyvät kelit, ei-niin-hyvät-kelit, tervalta haiseminen ja auringossa punaisena hehkuva iho...saaristossa elämä maistuu merirosvokaljalle! Arrrrrrrrr...